Abstract In Nordic countries, the change of seasons strongly affects the ratio of light and dark per day. The effect is greatest around the summer and winter solstices, when in the far northern latitudes the sun does not set at all in midsummer and does not rise at all in midwinter. The changing hours of daylight have profound practical and psychological effects throughout the year, creating disjuncts between the rhythm of natural light and the rhythms of human life. Using NSM semantic explications and cultural scripts, this study examines the meanings and uses of Finnish words for ‘light’, ‘day’, ‘night’, and related expressions. Our goals are three-fold: (i) to unpack some salient Finnish ways of thinking and speaking about light and life; (ii) to decide to what extent Finnish semantic molecules in this domain differ in meaning from their counterparts in languages from other parts of the world; (iii) to explore how maintaining the daily rhythms of life is aided by multiple kinds of scaffolding: lexical, conceptual, social, and technological. Close examination of patterns of lexical polysemy and phraseology is required. We draw on Finnish lexical resources ( Dictionary of Contemporary Finnish , Finnish Language Text Bank) and research literature, and dialogical discussions between the authors, who are native speakers of Finnish (Vanhatalo) and English (Goddard).

Easy language and text simplification are currently topical research questions, with important applications in many contexts, and with various approaches under active investigation, including prompt-based methods. The estimation of the level of difficulty of a text becomes crucial when the estimator is employed inside a simplification workflow as a quality-control mechanism. It can act as a critic in frameworks where it can guide other models, which are responsible for generating text at a specified level of difficulty, as determined by the user's needs. We present our work in the context of simplified Finnish. We discuss problems in collecting corpora for training models for estimation of text difficulty, and our experiments with estimation models. The results of the experiments are promising: the models appear usable both for assessment and for deployment as a component in a larger simplification framework.

BackgroundThe demand for simplified languages such as Easy Language has grown, also in healthcare. Despite this, very few studies have examined how healthcare personnel perceive Easy Language, or its effects on healthcare.MethodsThis qualitative case study was conducted in a Finnish hospital. The data consisted of 14 interviews with hospital management and operational staff on their experiences of implementing and using Easy Language in patient communication.ResultsAccording to the hospital personnel, the experiences of Easy Language use were mainly positive. The staff felt that patient instructions in Easy Language improved communication with customers. They were proud that the values of the hospital's strategy, especially customer orientation, were realized in practical work. However, operational-level personnel also reported certain challenges, especially regarding the adequacy of resources and training.ConclusionsConsidering its modest financial investment, we conclude that the Easy Language project had a positive impact. The hospital staff were satisfied and perceived that health communication in the hospital had improved. Their positive reputation due to their use of Easy Language brought added value to their work. Further studies are needed to measure the direct customer experience and financial effects of using Easy Language.

IntroductionUsing clear explicit translatable language, we translated the Welch Emotional Connection Screen into a new universal language instrument, the English uWECS. In this study, we had two aims: Aim 1 was to establish concurrent validity of the uWECS by comparing scores coded by primary Spanish-speaking coders using the Spanish translation of the uWECS to scores coded by bilingual, secondary Spanish-speaking coders using the oWECS. Aim 2 was to establish the criterion-related validity in terms of oWECS and uWECS performance in tracking change in autonomic emotional connection (AEC) during the course of an intervention among preschool aged children.MethodsWe created a library of 52 five-minute Spanish-speaking mother-child videos that were collected during a randomized controlled trial of Mother-Child Emotional Preparation intervention (MCEP). The videos were collected at two time points, at enrollment and at a 6-month follow-up. The subsample of Primary Spanish-Speaking dyads from the MCEP study were coded by two independent teams of coders. We trained primary English-speaking (bilingual Spanish) coders on the oWECS, using the original training program. A different team of primary Spanish-speaking coders coded the same cases using the novel uWECS guide and trained briefly for reliability with the Spanish uWECS translation materials.ResultsWe found that the Spanish oWECS and Spanish uWECS ratings from the baseline and 6-month follow-up observations were robustly correlated, with intraclass correlations ranging from .81 to .84 and all p-values<.001, thus demonstrating sound concurrent validity for the uWECS. The oWECS and uWECS scores also achieved parallel results when evaluating the efficacy of the MCEP for primary Spanish-speaking dyads. Both the AEC scores of the oWECS [F(1, 27) = 4.31, p < .05] and the scores of the uWECS [F(1,27) = 4.06, p < .05] similarly demonstrated significant change post intervention, thus demonstrating sound criterion-related validity of the uWECS.DiscussionThese findings demonstrate that the uWECS can be used to measure parent/child AEC in linguistically diverse populations and cultures.

Assessments and treatments of mental health conditions such as depression use language that may be difficult to understand or translate. Here, we studied how interpreters assessed the usefulness of simplifying the language of a depression screen. Two alternative versions of the PRIME-MD PHQ depression screen were generated, with increasing linguistic simplicity. All the versions (standard, moderately simplified and most simplified) were translated from Finnish into Arabic, English, Farsi, Russian, and Swedish. Ten professional interpreters then assessed the different usefulness aspects of the three versions. The interpreters' perceptions of usefulness of the different language versions for clients varied, and both simplified versions of the depression screen were commonly considered useful for interpreting contexts. The usefulness of the simplified language versions was seen as especially important for clients with multiple linguistic challenges, caused by, for example, dementia and immigration backgrounds. The language of depression screens can be greatly simplified. Simplified versions may significantly improve the accessibility of questionnaires for the wide range of individuals with compromised language competence. Simplified versions may also be helpful for inter-language interpreting in health care, and importantly, they may facilitate the transparency and cross-cultural calibration needed in evidence-based medicine.

Suomi on selkokielen käytön edelläkävijöitä. Selkokielen tutkimusperustainen kehittäminen on kuitenkin Euroopan laajuisestikin tuore ilmiö, ja myös Suomessa selkokieltä on tutkittu lähinnä opinnäytteissä. Käsillä oleva lehti on ensimmäinen Virittäjän teemanumero selkokielestä. Uusin, Leealaura Leskelän selkokielen väitöskirja julkaistiin vuonna 2022, ja ainut edellinen kielitieteellinen väitöstutkimus (Kulkki-Nieminen) on vuodelta 2010. Selkokieli on lyönyt itsensä hyvin läpi, mutta se ei ole valmis tuote, jonka saa apteekin hyllyltä. Se on ennen kaikkea kykyä mukauttaa kielellistä toimintaa vastaanottajan tarpeisiin. Selkokieli on osa saavutettavuutta ja jatkumolla suhteessa selkeään kieleen. Kotus, Selkokeskus ja monet selkotoimijat ovat aloittaneet yhteistyön, jonka jatkuvuus vaatii resursseja. Kansalliskielistrategiassa (2021) ja Avoimen hallinnon strategiassa 2030 edellytetään, että hallinnossa käytetään tarvittaessa selkokieltä. Selkokielen ja selkeän kielen työnjaon kehittäminen lisää kielitietoisuutta ja parantaa käytettävän kielen laatua. Selkokielen laaja kysyntä edellyttää korkeatasoista koulutusta. Tutkijoiden on oltava hereillä, jotta selkokielen koulutus saadaan tutkimukseen perustuvaksi. Tämän numeron kirjoitukset valaisevat selkokielen tutkimusta eri näkökulmista. Idastiina Valtasalmi korostaa, että selkokielen ohjeistuksessa pitäisi kiinnittää huomiota rakenteiden funktioihin pelkkien muotojen sijaan. Ritva Pallaskallion tutkimus tuo esiin kaunokirjallisuuden tyylin ja ilmaisukeinojen siirtymisen selkomukauttamisessa. Nuorten huomioiminen lukijoina on ajankohtaista, kun Kulttuurirahasto on käynnistämässä kouluihin suunnatun selkokirjakampanjan. Mitä on selkovisuaalisuus? Miten tekstin ja kuvan saa yhdessä palvelemaan selkoistusta? Näitä kysymyksiä käsittelee Auli Kulkki-Niemisen artikkeli, jossa hän analysoi journalistisia valokuvia osana selkouutisia. Muualla Euroopassa selkoistamista kohdellaan usein kielensisäisenä kääntämisenä. Selkoistaminen sopii myös osaksi kääntäjien koulutusta, kuten käy ilmi Päivi Kuusen ja kumppaneiden artikkelista. Johanna Komppa ja Kaarina Pitkänen-Heikkilä jatkavat havaintokirjoituksessaan kääntäjäopiskelijoiden tuottaman aineiston parissa ja nostavat esiin sen, että selkoistamisen keskeiset kysymykset liittyvät tekstin ja informaation rakenteisiin. Anneli Hanhisalo ja Jenni Stolt korostavat, miten eri kohderyhmissä selkoistamisen tarve voi osua erilaisiin seikkoihin. Tarvitaan ymmärrettävyyden tutkimusta, jota tehdään yhdessä käyttäjien kanssa. Arto Mustajoki puolestaan kuvaa havaintokirjoituksessaan selkokieltä Venäjällä. Kansainväliseen vertailuun antaa eväitä myös käsikirja Euroopan selkokielistä (Lindholm & Vanhatalo 2021). Selkokieli on tieteidenvälinen tutkimuskohde, joka kutsuu kielentutkijoita vaikuttamaan kieliympäristön kehittymiseen.   Minna Jaakola, Tiina Onikki-Rantajääskö ja Ulla Vanhatalo

An abstract is not available for this content. As you have access to this content, full HTML content is provided on this page. A PDF of this content is also available in through the ‘Save PDF’ action button.

An abstract is not available for this content. As you have access to this content, full HTML content is provided on this page. A PDF of this content is also available in through the ‘Save PDF’ action button.

NSM researchers have not used corpus data very systematically thus far. One could talk about corpus-assisted rather than corpus-based or corpus-driven research. This article suggests a way to not only base research on corpus data, but also to let it guide us in defining words in terms of NSM. It presents a new method, which we have developed. Our data come from the Suomi24 Sentences Corpus and concerns the Finnish emotion words viha ('anger, hate'), vihata ('to hate') and vihainen ('angry').

NSM researchers have not used corpus data very systematically thus far. One could talk about corpus-assisted rather than corpus-based or corpus-driven research. This article suggests a way to not o ...

Tämä katsausartikkeli esittää Natural Semantic Metalanguagen (NSM) täysimittaisen suomenkielisen version, joka koostuu 66 alkusanasta ja joukosta näistä alkusanoista muodostettuja peruslausekkeita. Artikkelissa pohditaan alkusanojen olemusta ja kuvaillaan niiden tunnistamisprosessia. Siinä esitetään NSM-menetelmän yleiset pääperiaatteet, kuten peruslausekkeita koskevat kielioppisäännöt, sekä annetaan NSM-menetelmää koskevia käyttöohjeita ja esimerkkejä. Artikkelissa osoitetaan suomenkielisen NSM-version vastaavuus muunkielisten NSM-versioiden kanssa, sen käännöskelpoisuus sekä sen toimivuus semanttisen analyysin välineenä. Siinä esitellään lyhyesti alkusanoista koostuvan molekyylin käsite ja annetaan esimerkkejä molekyyleistä. Toinen lyhyesti esiteltävä NSM-menetelmään liittyvä käsite on niin kutsuttu alloleksia. Artikkelissa esitetään huomioita semanttisen analyysin tekemisestä NSM:llä ja pohditaan muun muassa sitä, millaisen aineksen selittämiseen NSM sopii parhaiten ja millaisen aineksen selittämiseen huonommin, millaisen tulisi olla selityksen pohjana olevan lingvistisen evidenssin ja miksi julkaistuissa NSM-selityksissä toisinaan poiketaan normista. Artikkelissa annetaan esimerkkejä sekä englannista suomeksi käännetyistä NSM-määritelmistä (verbien to promise ja to walk määritelmät) että suoraan suomen kielellä kirjoitetuista määritelmistä, jotka perustuvat kyselymenetelmällä (verbi nalkuttaa) ja korpustutkimuksella (tunnesana viha, jonka määritelmän on kirjoittanut Seija Tuovila) saatuihin tuloksiin sekä Helsingin Sanomissa julkaistuun juttuun yksinäisyydestä, jossa tyypiteltiin yksinäisyyttä kokevia ihmisiä sellaisiin alalajeihin kuin torjuttu ja superyksinäinen. Artikkeli tuo esiin myös NSM-kielen suomenkieliseen versioon liittyviä terminologisia kysymyksiä ja pohtii sekä NSM-määritelmän luomisprosessin dokumentointia ja kuvausta että NSM-menetelmän yhdistämistä muihin semanttisen analyysin menetelmiin. This article presents a full-length Finnish version of the Natural Semantic Metalanguage (NSM), comprising 66 primes and a list of canonical sentences. It considers the notion of primes and their identification. It presents the main principles of NSM and gives instructions and examples. It shows that the Finnish-based NSM corresponds to versions based on other languages, is translatable into them and lends itself well to semantic analysis. The article briefly presents the concepts of molecule and allolexy and gives examples of them. It also presents observations on how to conduct semantic analysis with the NSM method, concerning, among other things, the kind of words which lend themselves best to an NSM analysis, the kind of evidence an NSM analysis should be based on and the question why some NSM definitions do not fully adhere to rules. It gives examples of NSM definitions translated from English into Finnish (e.g. the verb to promise) and of NSM definitions written in Finnish (e.g. the verb nalkuttaa ‘to nag’). It also considers how to translate NSM terminology from English into Finnish, how to document the steps leading to an NSM definition and how to combine the NSM method with other methods of semantic analysis.