Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt – systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset

Sahkoisen potilaskertomuksen tietorakenteita on kehitetty ja kaytetty potilaskertomuksissa jo pitkaan Suomessa ja ulkomailla. Suomessa sahkoinen kertomustieto on osin rakenteista, mutta pitkalti viela narratiivista tietoa. Tiedon rakenteisuuden avulla voidaan yksittaista potilasta koskevaa tietoa koostaa, yhdistella ja jakaa esimerkiksi eri kertomusnakymiin potilastietojarjestelmien tai hoitoon osallistuvien organisaatioyksikoiden valilla. Rakenteista tietoa voidaan hyodyntaa myos potilaan hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Rakenteistamisen hyodyista on kuitenkin toistaiseksi vahan tutkimusnayttoa. Toteutimme systemaattiseen kirjallisuuskatsauksen Cochrane-katsauksen protokollan mukaisesti kertomustiedon rakenteistamisesta ja rakenteiden vaikutuksista. Haut toteutettiin 15 eri tietokannasta vuoden 2011 lopulla, ja ne tuottivat yhteensa 680 uniikkia artikkelia. Hakutulokseen sisaltyneet aiemmat katsaukset analysoitiin omana ryhmanaan sen selvittamiseksi, mita nayttoa on jo koostettu ja onko mahdollista paivittaa jotain aiempaa katsausta. Aiempia katsauksia analysoitiin yhteensa seitseman. Tassa artikkelissa kuvataan oma tutkimusprotokollamme toteutus ja raportoidaan aikaisempien katsausten loydokset. Kolmessa aiemmassa katsauksessa koodistot, luokitukset ja terminologiat liittyivat parantuneeseen tiedon laatuun. Lomakerakenteet paransivat kertomusjarjestelman laatua yhdessa katsauksessa, tiedon laatua kahdessa katsauksessa, hoitosuositusten noudattamista kahdessa katsauksessa seka diagnostista tarkkuutta yhdessa katsauksessa. Rakenteistamiselta odotettuja vaikutuksia terveydenhuollon tuloksiin ei ollut arvioitu lainkaan (esimerkiksi potilasturvallisuus tai kansalaisen osallistuminen). Aiempien katsausten toteutusprotokollat oli kuvattu vaihtelevalla tarkkuudella, eika niihin sisaltynyt katsauksia, jossa olisi arvioitu erilaisia rakenteistamisen menetelmia. Aikaisemmissa katsauksissa ei myoskaan rajattu tutkimusnakokulmaa rakenteistamisen menetelmien arviointiin riippumattomana muuttujana (interventiona). Naista syista yksikaan aikaisemmista katsauksista ei soveltunut omiin tavoitteisiimme. Empiiristen artikkelien analyysien tulokset tullaan raportoimaan erillisissa artikkeleissa hoitotyon, kliinisen tyon seka toisiokayton nakokulmasta.