
Arvioitu teos: Harri Uusitalo: Suomalaisen säädöskielen vaiheita. Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen. Tietolipas 303. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2025. 138 s. isbn 9789518589948.
Artikkelissa käsitellään 2020-luvun kirjallista esseetä tekstilajitutkimuksen näkökulmasta. Fokuksessa on tekstiin rakentuvan kirjoittajan eli esseeminän spekuloiva kielenkäyttö tekstilajipiirteenä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa suomenkielisen nykyesseen tekstilajista sekä lajin mahdollisesta hybridisyydestä. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisin keinoin esseeminä spekuloi? 2) Mitä tehtäviä spekuloinnilla on? Tutkimus sijoittuu lingvistisen tekstilajitutkimuksen viitekehykseen. Tekstilaji hahmotetaan sosiaaliseksi toiminnaksi, jota yksittäiset tekstit toteuttavat ja muokkaavat. Artikkelissa keskustellaan myös tekstilajien hybridisyydestä. Artikkelin aineistona on kolme kotimaista nykyesseeteosta, joita tarkastellaan laadullisen tekstianalyysin menetelmällä. Analyysissa hyödynnetään myös suhtautumisen teorian näkemyksiä spekuloivasta kielenkäytöstä moniäänisenä toimintana. Analyysi osoittaa, että tarkastellut esseeteokset hyödyntävät spekulointia eri tarkoituksiin. Spekuloinnilla on erityisesti kahdenlaisia tehtäviä: pohtivia ja argumentoivia. Pohtiva spekulointi luo tilaa vaihtoehtojen kuvittelulle ja harkitsemiselle ja toimii myös omakohtaisen kerronnan ja reflektoinnin keinona. Argumentoiva spekulointi taas suostuttelee ja kutsuu oletettua lukijaa voimakkaammin kuvittelemaan ja harkitsemaan tiettyjä mahdollisuuksia ja skenaarioita. Tekstilajina nykyessee rakentuu spekuloivan kielenkäytön näkökulmasta päämääriltään moninaiseksi, hybridiseksi lajiksi, joka hyödyntää esimerkiksi mielipidekirjallisia ja kerronnallisia aineksia. Speculation as a genre feature in contemporary Finnish essays The article examines contemporary Finnish literary essays from the perspective of linguistic genre studies. The analysis focuses on the speculative voice of the essaying ‘I’ as a genre feature. The aim is to produce knowledge about the genre of the Finnish essay and its possible hybridity. The research questions are: 1) By what means does the essaying ‘I’ speculate? 2) What functions does speculation have? The research is situated within the framework of linguistic genre studies. Genre is conceived as social action that is implemented and shaped by individual texts. The article also discusses hybridity. The data consists of three contemporary Finnish essay collections which are analysed by means of qualitative text analysis. The analysis also utilises the appraisal theory. The analysis shows that the essays examined use speculation for different purposes. Speculation has two functions in particular: reflective and argumentative. Reflective speculation creates space for imagining and considering alternatives and also serves as a means of personal narration. Argumentative speculation, on the other hand, invites and persuades the implied reader to imagine and consider certain possibilities and scenarios more strongly.
Tanja Seppälän soveltavan kielentutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 19. joulukuuta 2025. Vastaväittäjänä toimi johtaja, FT, dosentti Leena Nissilä Kotimaisten kielten keskuksesta ja kustoksena professori Ari Huhta. Tanja Seppälä: ”Kielioppiminen ei koskaan riitä.” Kotoutumiskoulutus suomen kielen oppimisympäristönä ja kielitaidon kehittämisen mahdollisuudet vuosi sen jälkeen. JYU Dissertations 1027. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2025. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1139-4